Alku on aina pahin?

-Let's start!-
Tämä blogi on osa Comenius-projektia, jonka kautta olen nyt Itävallassa vaihto-oppilaana 8.9.2013-8.12.2013. Vaihto kestää siis kolme kuukautta ja vietän sen ajan täällä Grazin Judendorfissa. Käyn koulua Bundesgymnasium Reinissä, joka on kuin Harry Potterista napattu: kuvia mm. koulurakennuksesta
Blogia päivittelen luultavasti viikko kerrallaan, eli sunnuntaisin luultavasti tulee tekstiä.

Sunnuntai 8.9. -Exchange students from Finland-
Lennot sujuivat mukavasti, Helsingistä Frankfurtin kautta Graziin. Host-perheeni äiti Barbara, isä Mickael ja tyttäret Julia ja Laura, olivat lentokentällä vastassa ja matka jatkui lähes suoraan kaupunkikierrokselle. Nopean ihailun jälkeen oli aika suunnata kohti kotia ja tutustua asuinympäristöön hieman paremmin: lopputulokseksi sain, että perhe on todella mukava ja talo on upea. Naapurissa asuu kanoja, kukko, kalkkunoita, kissoja, koira ja varmaan vielä paljon muutakin. Niin ja sen talon emäntä tietty. Katsottiin illalla elokuva X-men 2 ja painuttiin nukkumaan.

Maanantai 9.9. -Sightseeing-
Ensimmäinen koulupäivä, kauhun hetket. Ei vaineskaan, päivä sujui mukavasti. Luokan oppilaat ovat todella mukavia, vaikkakin äänekkäitä. Mutta mitäpä muutakaan ensimmäiseltä koulupäivältä kesän jälkeen voisikaan odottaa (: Kouluun kulkee bussi aamuisin aina tunnin välein, joka on tietysti erilaista kuin kotona Suomessa. Samoin koulun jälkeen, jos myöhästyy bussista, saa seuraavaa odottaa ikuisuuden. Pitänee siis lähteä bussille aina ajoissa.

Murinsel 

Kellotorni Schlossbergillä

Koulun jälkeen lähdettiin isolla porukalla Grazin kesustaan katsomaan nähtävyyksiä: kellotorni Schlossbergillä, päärautatieasema, keskusaukio, modernin taiteen museo "Friendly alien" jonka lempinimi tulee museon omaperäisestä ulkonäöstä, Murinsel, joka on lasinen rakennelma keskellä Mur-jokea. Murinsel rakennettiin Grazin ollessa Euroopan kulttuuripääkaupunki                                                               vuonna 2003.

Modernin taiteen museo Kunsthaus, "Friendly alien"

Bim :)

Kuljimme kaupungilla bussilla ja ns. Bimillä. Bim on Grazilaisten lempinimi ratikoille, koska ennen niistä kuuluvia kuulutuksia,
kuuluu sarja "bim"ääniä.



kuvat: http://en.wikipedia.org/wiki/File:Graz_Kunsthaus_vom_Schlossberg_20061126.jpg
          http://www.cusoon.at/murinsel-graz
          http://de.wikipedia.org/wiki/Grazer_Schlo%C3%9Fberg
          http://www.math.tugraz.at/spectral2012/venue.php

Tiistai 10.9. -Auf Deutsch-
Koulussa oli taas melkoinen meno, luokan desibelitaso on pahimmillaan varmaan liikaa :D mutta eipä tuo mitään. Kunnon oppitunnit eivät vieläkään alkaneet, vaan opettajat puhuvat ylesistä asioista. Tai no... luultavasti puhuvat. Eihän tuoosta saksasta mitään oikein tahdo ymmärtää alle vuoden opiskelulla ja yli kesän pituisella tauolla yhtään mitään.

Koulun jälkeen kävin host-siskoni Julian kanssa keskustassa taas, tällä kertaa tutkimassa lähinnä shoppailupaikkoja ja ns. pienempiä yksityiskohtia. Esimerkiksi saippuakauppa jonka nimeä en enää muista. Siellä oli kaikkea! Ihmeellisiä hajuja, värejä ja muotoja. Ja kaikki on tehty luonnollisista materiaaleista, joten ei haittaisi vaikka hyväntuoksuista saippuaa sattuisi vahingossa maistamaan. :D Käytiin myös Sax-eis nimisessä jäätelöbaarissa, jossa oli parasta jäätelöä ikinä! Ainakin omasta mielestäni. (: Kun päästiin kotiin, katsottiin Julian kanssa Mentalisti ja Castle telkkarista, joka minulla on huoneessa. Joka on iso. Miksi mulla on huoneessa iso telkkari?! :DD Ja totta kai sarjojen (ja ylipäätään kaiken mitä telkkarista näytetään) pitää olla dubattu saksaksi! Mentalistista ymmärsin jakson juonen mutta Castle meni aikalailla täysin ohi. Mutta joku päivä vielä ymmärrän paremmin, vielä on melkein kolme kuukautta jäljellä tätä "saksankurssia" ;)

Kolmas päivä vasta ja tuntuu jo siltä kuin olisin ollut täällä jo viikon tai pidempäänkin. :D Hyvällä tavalla siis, olen sopeutunut jo melko hyvin perheen tapoihin ja koulumatkoihin.

Keskiviikko 11.9. -It's raining men!... or not-
Ensimmäinen "kunnon" koulupäivä. Uskonnontunnilla pelattiin activity-nimistä peliä, joka on vähän niinkuin aliasta. Muu luokka saa valita miten sana suoritetaan: näyttelemällä, selittämällä tai piirtämällä. Muilla tunneilla taas ei ollut oikein mitään. Ensimmäinen englannintunti kyllä oli, ainoa tunti jolla ymmärrän mistä on kyse.

Muuten ei ole mitään ihmeellistä tältä päivältä, tänään ei lähdetty mihinkään vaan opiskeltiin kotona tunnollisesti (tai vähemmän tunnollisesti?) matikkaa. Koko alkuviikon kestänyt sade jatkuu vaan, voisi loppua jo.

Torstai 12.9. -A huge British puzzle-
Koulun kannalta ei mitään uutta, mitä nyt luvan kanssa jätän menemättä fysiikan- ja latinantunneille, syystä että kilitaito ei mitenkään riitä. Samoin käy myös kemian-, ranskan-, espanjan- ja historiantunneille. Matikan-, englannin-, kuvataiteen- ja liikuntatunneilla pitää käydä, muut ovat vapaaehtoisia. Vielä on hieman epäselvää mitä tunteja todella jätän väliin, mutta kyllä käyn mahdollisimman monilla unneilla ihan vain sosiaalisuuden vuoksi. :)

lltapäivällä kävin Julian ja tämän poikaystävän kanssa elokuvissa katsomassa komedian "Wir sind die Millers" joka oli hauska. Se sisälsi myös paljon ns. helppoa kieltä, jota oli helppo ymmärtää, joten elokuva ei ollut vain viihdyttävä, vaan myös opettava. Elokuvan jälkeen kotimatkalla totesimme Julian kanssa, että koko maailmankaikkeus on yksi suuri brittiläinen palapeli, en ole varma miksi, mutta se kuitenkin nyt on. (: Ja koira menasi aiheuttaa sydänkohtauksen. Koska kadulla oli lähes täysin pimeää, eikä koiraa edes näkynyt tai kuulunut., ennen kuin se rupesi räyhäämään ihan vieressä siis...

Perjantai 13.9. -Chicken? Chicken!-
Koulun jälkeen kaikki vaihto-oppilaat (ainakin Suomen ja Unkarin) sekä host-sisarukset pääsivät koulun vaihto-oppilaista vastaavan opettaja Moravin kanssa syömään kanaa. Kokonainen kana oli vain pistetty paloiksi ja friteerattu. Sydänkin oli erillisenä pallerona, se jäi kuitenkin (yllätys yllätys) syömättä kaikista kolmesta (?) kanasta jotka pöytään tilattiin. Kana oli herkullista ja seura viihtyisää. (:

Ruoan jälkeen Grazin keskusta kutsui jälleen, tällä kertaa hieman lyhyemmälle käynnille, koska lähes koko luokka lähtee huomenna Ranskaan viikoksi. Tästä johtuen vaihto-oppilailla ei ole koulua ensi viikolla! Paitsi että matikanopettaja haluaa tavata meidät kuullakseen mitä me olemme omissa kotimaissa opiskelleet... Mutta muuten koko viikko on vapaata, oikein hyvä mahdollisuus opiskella itsenäisesti Suomessa kesken jääneitä kursseja.

Ja vaikka oli perjantai ja 13. päivä, suoriuduin ilman katastrofeja ;)

Lauantai 14.9. -Countryside, here I come!-
Julia lähti Ranskaan aikasin aamulla ja minä nukuin tyytyväisenä. Tai ainakin melkein. Loppu perhe lähti myös aikaisin liikkeelle. Matka maalle vuoristoon, perheen isöäidin luo alkoi kahdeksan maissa aamulla. Kaksi tuntia autossa, ja väsytti edelleen, mutta olin kuitenkin jo herännyt, joten nukkumisesta ei tullut mitään. Lopulta saavuttiin kuitenkin Mariapfarriin, eli keskelle ei mitään. On siellä ainakin pyhiinvaelluskohteena toimiva kirkko. Ja laulun jouluyö juhlayö, tai siis sen alkuperäisen saksankielisen version sanat on kirjoitettu Mariapfarrissa.

Isoäidin (joka ei muuten puhu sanaakaan englantia) wienerschnitzel oli ihanaa, parasta jota olen koskaan syönyt. <3 Hetken ruokalevon jälkeen lähdettiin kaikki patikoimaan vuorille. Aluksi oltaisiin menty ihan vain lähivuorelle, mutta sade kuitenkin yllätti juuri kun oltiin edetty parisataa metriä vuoren suuntaan, joten kaikki lastattin autoon ja ajettiin sadetta pakoon kauemmas toiselle vuorelle, jossa sää oli hiukan parempi. Sitten kävimme viellä siellä kirkolla, joka oli pieni ja kaunis.

Sunnuntai 15.9. -A giant!!-
Yötä olimme soäidin luona ja aamulla kun heräsn, ikkunasta ei näkynyt mitään muuta kuin sumua ja parin metrin päässä olevat puut. Talo on vuoren rinteellä, joten yleensä ikkunasta näkyisi koko laakso, mutta nyt ei näkynyt mitään. Se oli ihan mielenkiintoinen kokemus. :D Isoäiti oli leiponut sämpyläpitkon jo aikaisin aamulla ja se oli vielä lämmintä kun pääsimme alakertaan aamupalalle, ja se oli todella hyvää.

Ajoimme viereiseen pikkukylään, jossa oli ilmisesti jonkinlainen vuosittainen juhla. Kaikilla kylillä on kuulemma omat "jättiläisensä". Jättiläiset ovat todella korkeita pukuja, joiden sisään yksi ihminen kömpii ja kuljettaa sitä ympäriinsä. Puku on tietysti painava, joten sitä pitävät välillä ylhäällä neljä miestä, jotta puvun sisällä oleva henkilö saa hetken lepoa. Lisäksi jättiläisen mukana kulkee kaksi henkilöä kääpiöpuvuissa. Ja todella monella naisella oli päällään dirndl ja miehillä tietysti mitäs muutakaan kuin nahkahousut!

Sitten takaisin kohti Grazia, kaiken maailman sivistyksen pariin. (: Tällä kertaa olin jostain syystä niin väsynyt, että ukahdin autoonkin. Nytki voisi vaikka jättää tämän tähän. Kuulumisia taas ensi viikolla! (: